17 huhti Tavoitteellisesti asiakkaan asialla
Suomessa on ainutlaatuinen kuntoutusjärjestelmä, jonka tavoitteena on ylläpitää suomalaisten työ- ja toimintakykyä. Monissa kuntoutuskeskuksissa tehdään laadukasta kuntoutustyötä vuosikymmenten kokemuksella, ja vuosien varrella monissa paikoissa toiminta on muovautunut ja laajentunut uusiin palvelu- ja asiakasryhmiin. Se että uusia sairaus- tai vammaryhmiä tulee toiminnan kohderyhmiksi, ei ole pitkän linjan kuntoutustoimijoille uutta. Kun asiakaskunta uudistuu, kerätään tilaajatahon edellytysten mukainen osaaminen moniammatillisiksi tiimeiksi toteuttamaan kyseistä kuntoutusmuotoa.
Yleensä osa tarvittavasta osaamisesta löytyy omien ammattilaisten joukosta, osa tulee tiimiin talon ulkopuolelta ja lisäksi toteutetaan lisäkoulutusta olemassa olevalle henkilökunnalle.
Kurssimuotoisesta kuntoutuksesta onkin tullut entistä enemmän verkostotyöskentelyä, jolloin kaikki osaajat eivät välttämättä työskentele samassa työyhteisössä kokopäiväisesti, vaan eri osaajia hyödynnetään kuntoutuskurssien tiimeihin tarpeen mukaan.
Asiakas valitsee
Kelan maksama kuntoutus on asiakkaille ilmaista silloin, kun Kela tekee hakijalle myönteisen kuntoutuspäätöksen. Kelalla on maksajana päätösvalta siinä, mitä asioita kuntoutus sisältää. Me palveluntuottajana toteutamme osaamisellamme näissä raameissa mahdollisimman hyvää kuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta asiakkaillemme. Maksaja seuraa palvelun laatua tekemällä auditointeja, mutta tärkein laadun tarkkailija on itse asiakas, jolla on valinnanvapaus omasta kuntoutuspaikastaan.
Monipuolisesti eri kuntoutuspalveluja toteuttavat tahot eivät toimi rahalähtöisesti, eikä raha sanele käytännön kuntoutustyötä tekevien henkilöiden ammattitaitoa ja etiikkaa. Syksyllä 2017 Arvoliiton Eetti & Inno -hankkeeseen liittyvän tutkimuksen mukaan esimerkiksi Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä asiakas on todellakin toiminnan keskiössä, ja asiakkaat suosittelevat paikkaa erittäin todennäköisesti muille. (Lue lisää tutkimuksen tuloksista täällä.)
Vaikka kuntoutusmuotoja ja palveluja on paljon, on jokaisella kuntoutusmuodolla omat tavoitteensa ja osaavat tiiminsä. Missään Suomen kuntoutuskeskuksessa ei toteuteta yleiskuntoutusta – sellaista ei pitäisi olla olemassa, sillä kuntoutus lähtee aina kuntoutujan tilanteesta ja tarpeesta. Asiakas itse asettaa kuntoutukselleen tavoitteet, ja niiden tavoitteiden täyttymiseen päästään moniammatillisen osaamisen sekä monesti myös kuntoutujaryhmän tuen avulla. Kuntoutus on yksilölle aina merkityksellinen asia.
Yhteistyössä on voimaa!
Kuntoutus on parhaimmillaan hyvää yhteistyötä maksajatahon, palveluntuottajan, muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, asiakkaan ja hänen läheistensä kesken. Potilasliitot ja -yhdistykset ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä toimijoita, ja arvostamme paljon niiden osaamista ja tietotaitoa omasta aihepiiristään. Monissa kuntoutusmuodoissa teemmekin yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa kuntoutuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä viestinnässä. Kaikenlainen yhteistyö ja toistemme työn arvostaminen on erittäin tärkeää, sillä meidän kaikkien yhteinen missio varmasti on, että sairastunut, vammautunut tai toimintarajoitteinen – lapsi, nuori tai aikuinen – saa tarvitsemansa avun ja pystyy elämään mahdollisimman täysipainoista elämää.
Saila Pajuniemi
Kuntoutuskeskus Kankaanpää