20 maalis Suomi nousuun nukkumalla!
Helsingin yliopiston juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 4 % ihmisistä herää virkeänä. Vuonna 2008 suomalaisista 8 % heräsi virkeinä. Mikä meitä nyt väsyttää? Nukummeko liian vähän vai onko unenlaatu heikentynyt? Eräs työterveysyhtiö kampanjoi haastamalla suomalaiset parantamaan maamme kilpailukykyä nukkumalla enemmän. Tätä on helppo kannattaa. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset nukkuvat keskimäärin 7 tuntia yössä, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 8 tuntia.
Unettomuus on yleinen ongelma ja se voi vaivata välillä meistä jokaista. Pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä sekä huonontaa työkykyä ja elämänlaatua. Unen tarve on yksilöllistä – siihen vaikuttavat muun muassa ikä ja se, miten päivällä aivojamme käytämme. Jos pinnistelet päivällä esimerkiksi uusien tietokoneohjelmien parissa, tarvitset todennäköisesti yöllä enemmän aikaa palautumiseen.
Muistatko tämän muistista?
Nykyajan stressaava työtahti ja jatkuva häiriökuormitus työssä voivat olla äärimmäinen haaste muistillemme. Häiriökuormitusta luomme omilla työtavoillamme myös itse esimerkiksi silmäilemällä tulevia työsähköposteja kesken videoneuvottelun. Useaan asiaan keskittyminen yhtä aikaa kuormittaa aivojamme.
Aivojen muistijärjestelmissä on paljon yhtymäkohtia tietokoneen kanssa. Meillä on ensinnäkin kapasiteetiltaan rajallinen työmuisti, joka pitää aktiivisesti mielessä vain ne asiat, joista olemme sillä hetkellä tietoisia. Työmuisti vastaanottaa tietoa aistien kautta ulkomaailmasta tai hakee tietoa säilömuistista. Työmuisti myös käsittelee ja yhdistelee tietoa. Oleellista on kuitenkin se, että asia on työmuistissa vain siihen saakka, kunnes huomio suunnataan muualle, jolloin uusi tieto syrjäyttää vanhan.
Työmuisti on myös hyvin valikoiva. Ympärillämme olevasta valtavasta informaatiotulvasta otamme työmuistin käsittelyyn vain hitusen. Tavallisin syy jonkin asian muistamattomuuteen onkin itse asiassa se, että siihen ei alun alkaenkaan ole kiinnitetty huomiota eikä sitä ole tietoisesti havaittu. Lisäksi suurin osa työmuistin sisällöstä tulee ja menee, ja vain merkityksellisimmät asiat tallennetaan edelleen pitkäkestoiseen tietoiseen muistiin.
Tietoisen muistin rinnalla aivoissamme on myös muistijärjestelmiä, jotka tietokoneen käyttöjärjestelmän tapaan hoitavat lukuisia toistuvia rutiineja. Nämä rutiinit eivät koskaan näy näyttöruudussa, vaan ne keräävät tietoa käyttötottumuksistamme. Osaamme hiihtää, vaikka vähälumiset talvet rajoittavat liikuntamahdollisuuksia.
Mikä saa meidät valvomaan enemmän?
Vuonna 2008 lasten mentyä nukkumaan jäin itse tekemään kotiaskareita, täyttämään astianpesukonetta, ripustamaan pestyjä pyykkejä tai unohduin lukemaan hyvää kirjaa. Nyt lapset ovat aikuisia ja silti nukun liian vähän. Viime yön viiden tunnin yöuni selittyy sillä, että ilmoitin koirani noutajayhdistyksen kurssille klo 00.01. Edellinen kurssi oli niin suosittu, että se oli ilmoittautumisajan alettua täynnä jo klo 17. Varhainen lintu nappaa madon tai tässä tapauksessa varhainen noutajan osaomistaja nappaa kurssipaikan?
Minkä ikäisenä sinä sait ensimmäisen kännykän, kysyi eskari-ikäinen lapseni taannoin. Mietin pitkän tovin ja totesin, että 90-luvun alussa kännykät maksoivat monen kuukauden palkan verran. Ensimmäisen kapulan sain 34-vuotiaana. Ja hyvin pärjäsin ilman. Lapsuudessa ja nuoruudessa illat kuluivat hiihtäessä pimeässä metsässä, ei ollut valaistuja latuja ja suksetkin voideltiin kynttilällä. Naapurin lasten kanssa käytiin pulkkamäessä ja pelattiin pesäpalloa. Liikunta tuottaa endorfiinihormonia, joka tuottaa hyvän olon tunteen ja auttaa nukkumisessa. Säännölliset iltarutiinit helpottavat myös nukkumista.
Jokin aika sitten Hyvä olo jokapäiväiseksi -tapahtumassa lupasin 210 kankaanpääläisen edessä mennä nukkumaan puoli tuntia aikaisemmin. Jospa se jo tänä iltana se toteutuisi!