15 huhti Polku parempaan jo 30 vuotta!
Kuntoutuskeskus Kankaanpään ovet avattiin ensimmäisille kuntoutujille 15.4.1991. Kolmessa vuosikymmenessä talo on laajentanut sekä toimitilojaan että asiakaskuntaansa. Kuntoutusalan murrokset on selätetty yksi toisensa jälkeen, mutta korona-aika toi kolmekymppiselle ennalta arvaamattomia haasteita.
Kuntoutuskeskuksen syntyhistoria alkoi, kun Kelassa todettiin 1980-luvun loppupuolella, että Länsi-Suomeen tarvitaan uusi vaikeavammaisten kuntoutukseen erikoistunut kuntoutusyksikkö. Kankaanpään kaupunki ja Kela perustivat Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpään tätä toteuttamaan. Kuntoutuskeskukselle maat lahjoitti Kankaanpään Kaupunki, ja näyttävän rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen. Yksikköön haluttiin huippuasiantuntijuutta ja -teknologiaa sekä alan viimeisintä tutkimustietoa. Sen varmistamiseksi perustettiin neuvoa antava kansainvälinen neuvottelukunta, jossa oli edustajia Neuvostoliitosta, Yhdysvalloista kuin Euroopastakin.
Ensimmäiset vaativan tules-kuntoutuksen asiakkaat saapuivat 15.4.1991 ja henkilökuntaa valjastettiin töihin noin 120. Tänä päivänäkin kuntoutuskeskuksella työskentelee henkilöitä, jotka ovat olleet mukana jo keskuksen perustamisvaiheessa. Nykyinen toimitusjohtaja Raimo Kalliokoski on yksi heistä. -Ihan toiminnan alussa oli jopa lakiin kirjattu, että Kela turvaa toiminnan jatkuvuuden. Nyt olemme jo pitkään toimineet itsenäisenä yrityksenä, jonka toimintaa kilpailu ohjaa, ja jolta Kela ostaa palveluja kilpailutusten myötä. Asiakas valitsee kuntoutuspaikkansa, joten kuntoutustyön ja palvelun laatu sekä hyvä henkilöstö ovat avainasemassa, Kalliokoski kertoo.
Kuntoutustoiminnan lisäksi kuntoutuskeskus toi alueelle merkittävän ravintolan, jonka viihdetarjontaan kuuluivat esimerkiksi tähtitanssit ja monipuoliset juhlapalvelut. Ravintolan ensimmäinen tähtiartisti oli Marion Rung. Kuntoutuskeskuksen uima-allasosastolle ja liikuntapalveluja käyttämään olivat alusta alkaen tervetulleita kaikki lähialueiden ihmiset, joten kuntoutuskeskus toi tullessaan paitsi paljon työpaikkoja, myös paljon lisää palveluja alueen ihmisten iloksi.
Jatkuvaa uudistumista
Kuntoutuskeskuksen palvelutarjonta on laajentunut alkuvuosista valtavasti. Vaativaa tules- sekä vaikeavammaisten kuntoutusta seurasi pian merkittävä ja suurivolyyminen Aslak-kuntoutus, ja myöhemmin kyseisen kuntoutusmuodon alasajon jälkeen 2017 toiminta laajennettiin lasten ja nuorten kuntoutuspalveluihin. Kuntoutusteknologiassa on haluttu pysyä edelleen kehityksen kärjessä, ja Kankaanpäästä löytyykin esimerkiksi Lokomat-kävelyrobotti, joita ei ole ihan jokaisessa niemennotkelmassa. Tänä päivänä Kuntoutuskeskus Kankaanpää on yksi Suomen merkittävimmistä ja monipuolisimmista kuntoutuskeskuksista, joka tarjoaa palveluja lähes kaikenlaisiin toimintakyvyn haasteisiin, jotka aiheutuvat erilaisista sairauksista, vammoista tai oireyhtymistä. Kuntoutuksella pidetään huolta myös esimerkiksi omaishoitajien jaksamisesta.
Lisäksi Kuntoutuskeskus Kankaanpää on osa laajempaa valtakunnallista kuntoutustoimijoiden ryhmää, sillä se omistaa puoliksi Kruunupuiston kanssa KK-Verve Oy:n. Yritysryhmässä tehdään jatkuvaa yhteistyötä kuntoutuksen ja palveluiden laadun kehittämiseksi.
Korona-ajan haasteista huolimatta toiveikkaana tulevaan
Kuntoutusala on kokenut monenlaisia mullistuksia vuosien varrella – palveluja on syntynyt ja jäänyt pois. Tarjouskilpailuja on voitettu ja hävitty. Kukaan ei kuitenkaan ollut osannut ennakoida koronapandemian kaltaisia haasteita kuntoutustoiminnalle. Poikkeuksellinen kahden ja puolen kuukauden täyssulkuaika vuoden 2020 keväällä oli dramaattinen ja yllättävä käänne kolmekymmentävuotiaallekin. -Täyssulkuajan jälkeen kuntoutusta on kuitenkin saatu toteutettua hyvin. Kuntoutusasiakkaat tulevat pääsääntöisesti mielellään kuntoutukseen ja ovat olleet tyytyväisiä päästessään palvelujemme piiriin korona-aikanakin, Kalliokoski kertoo.
Tällä hetkellä katseet ovat toiveikkaasti tulevaisuudessa. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen on tarvetta varmasti paljon, ja kun epidemia-ajan patoutunut kysyntä vapautuu, tulee kuntoutukselle tarvetta taas kenties enemmän kuin vuosiin. Kuntoutuksella on tärkeä rooli työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä. Kalliokosken mukaan kuntoutuksen kysyntä tuleekin lähivuosina kasvamaan, mutta palveluiden rakenne tulee muuttumaan – muun muassa etäkuntoutus on jo tänä keväänä rantautumassa osaksi Kelankin palveluja.
Kuntoutuskeskuksen kolmekymmentävuotisen historian ja toiveikkaan tulevaisuuden mahdollistajina ovat hyvät asiakkaat, yhteistyötahot sekä monenlaiset sidosryhmät – kuten erilaiset potilasjärjestöt. -Kokoontumisrajoitteista johtuen emme voi vielä keväällä juhlia syntymäpäivää isosti, mutta henkilökunta ja talossa olevat asiakkaat saavat nauttia kakkukahveista. Toivottavasti syksyllä voimme juhlia jo henkilökunnan sekä sidosryhmien kesken, Raimo Kalliokoski toteaa.