fbpx
 

Mikä ihmeen harkinnanvarainen kuntoutus?

Mikä ihmeen harkinnanvarainen kuntoutus?

Moniammatillisesta yksilökuntoutuksesta käytetään joskus nimeä harkinnanvarainen yksilökuntoutus, erityisesti kurssin hakuvaiheessa. Käsitteet saattavat kuulostaa oudolta ja moni onkin ihmetellyt, minkä vuoksi pitää hakeutua kuntoutukseen harkinnanvaraisena?

Harkinnanvaraista on Kelan kuntoutus, joka täydentää ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Käsitteitä tärkeämpää on kuitenkin itse kuntoutuksen sisältö, jonka tavoitteena on tukea työssä tai opiskelussa selviytymistä tai parantaa toimintakykyä.

Ammattilaisten ja ryhmän tuella eteenpäin

Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa saat nimen mukaisesti tehokasta yksilöllistä tukea terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden toimesta. Kuntoutujan parhaaksi työskentelevät tiiminä erikoislääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja psykologi. Lisäksi kuntoutujalla on mahdollisuus hyödyntää toimintaterapeutin, ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän ja liikunnanohjaajan osaamista sekä neurologisella palvelulinjalla myös puheterapeutin, seksuaaliterapeutin ja uroterapeutin osaamista. Yksilöllisyyttä lisää se, että kaikki kartoitukset tehdään yksilöllisesti ja lisäksi kuntoutuja saa valita erityisesti omaan tilanteeseensa tarpeellisia ammattilaisten lisäaikoja.

Yksilöllisen moniammatillisen kartoituksen ja ohjauksen lisäksi saat ainutlaatuista tukea myös omalta kuntoutujaryhmältäsi. Kuntoutujamme kokevat, että ryhmän antama tuki lisää omaa kuntoutusmotivaatiota ja osaltaan auttaa saavuttamaan henkilökohtaisesti asetetut tavoitteet.

Harkinnanvarainen kuntoutus

Kuka voi harkita harkinnanvaraista kuntoutusta?

Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen hakeutuvalla voi olla esimerkiksi tule- tai reumasairaus, neurologinen sairaus tai jokin muu sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän on esimerkiksi joutunut jäämään työstään sairauslomalle. Kuntoutuksella pyritään tässä tapauksessa tukemaan paluuta työelämään tai mahdollistaman ainakin osallistuminen omaan arkeen mahdollisimman täysipainoisesti. Vaikka kuntoutukseen hakeutumisen taustalla on tietty sairaus, kuntoutuksessa asiakkaan tilanne ja hyvinvointi otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.

Monelle tulee yllätyksenä, että harkinnanvaraiseen yksilökuntoutukseen on mahdollista päästä myös yli 65-vuotiaana. Toivoisin, että tämä tietoisuus lisääntyisi, koska yhä useampi 65-vuotias tarvitsee kuntoutusta ja ennen kaikkea hyötyy kuntoutuksesta pärjätäkseen paremmin kotona ja arjessa.

Tavoitteiden ja välitehtävien kautta ratkaisuihin

Kuntoutus jakautuu kolmeen viiden vuorokauden jaksoon. Kuntoutuksen alussa kuntoutuja laatii oman henkilökohtaisen tavoitteensa, jossa moniammatillinen työryhmä tukee kuntoutujaa läpi koko kuntoutuksen. Tarkoituksena on saada konkreettisia keinoja oman arjen hallintaan ja sen vuoksi kuntoutuja laatii tavoitteen lisäksi itselleen välitehtäviä, joiden avulla on helpompi sitoutua jatkamaan kuntoutumista myös kotona.

Harkinnanvarainen yksilökuntoutus

Olen iloinen siitä, että asiantuntijoillamme on aikaa aidosti kohdata ja kuunnella asiakasta. Asiantuntijamme haluavat kartoittaa kaikki toimintakykyyn vaikuttavat osa-alueet ja pohtia yhdessä kuntoutujan kanssa niiden merkitystä arkeen. Monet kuntoutujamme kokevat merkitykselliseksi, että he saavat rauhassa kertoa oman kokonaisvaltaisen tilanteensa ja usein tätä kautta on löytynyt myös ratkaisuja arjen helpottumiseen sekä selviytymiskeinoja päivittäisen elämän haasteisiin.

Jokaiselle asiakkaalle haasteet ja arjen merkitykselliset muutokset ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi eräs asiakkaamme koki, että kuntoutuksen myötä hän löysi takaisin oman elämänhallinnantunteen. Hän sai kadoksissa olleen päivärytmin uudelleen hallintaan ja sen myötä hän on kyennyt aloittamaan jopa uuden liikunnallisen harrastuksen.

 

Anna Valtamo
fysioterapeutti, tiimikoordinaattori; yksilölliset kuntoutusjaksot
neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus
TtM
terveystieteiden opettaja



Tiesitkö?

Kelan kustantamaan yksilölliseen kuntoutukseen haetaan lääkärikäynnin kautta. Hakeminen edellyttää lääkärin tekemän B-lausunnon, jossa suositellaan kuntoutusta ja perustellaan yksilöllisen kuntoutusjakson tarve. Tämän jälkeen kuntoutuja tekee varsinaisen kuntoutushakemuksen Kelaan, jossa tulee tuoda konkreettisesti esiin omat tavoitteet kuntoutukselle liittäen ne arjen toimintoihin.