28 marras 100-vuotias Suomi kuntoutujana
Seija Noppari, kuntoutuksen ohjaaja (YAMK)
Suomessa on ainutlaatuinen kuntoutusjärjestelmä, joka on lähtenyt kehittymään 1940- ja 1950-luvuilla erityisesti sodassa ja muissa tapaturmissa syntyneiden vaurioiden ja haittojen korjaamisesta. Vuosikymmenten kuluessa kuntoutuksen näkökulma on muuttunut toimintakykyä ylläpitäväksi tai parantavaksi sekä ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi, jossa huomioidaan yksilön hyvinvoinnin kaikki eri osa-alueet.
Tänä päivänä kuntoutus onkin kokonaisvaltaista ja moniammatillista toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ja kompensoimaan sairauksiin, vammoihin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia. Kuntoutuksella myös tuetaan ihmisen voimavaroja, selviytymistä ja hyvinvointia arjessa sekä eri elämänvaiheissa.
Kuntoutettavasta aktiiviseksi osallistujaksi
Kuntoutuskeskus Kankaanpää on edistänyt suomalaisten toimintakykyä reilun neljännesvuosisadan ajan. Vuosien saatossa kuntoutujan rooli on muuttunut passiivisesta kuntoutettavasta aktiiviseksi osallistujaksi, oman elämänsä parhaaksi asiantuntijaksi, jolla on omat tavoitteensa kuntoutuksen suhteen. Kuntoutuksen ammattilaisen roolina on nykyään toimia tasa-arvoisena kumppanina, joka kulkee kuntoutujan rinnalla tarjoten tietoja ja mahdollisuuksia kuntoutumisen tueksi.
Tänä päivänä myös erilaiset teknologiset ratkaisut ja kehittyvät välineet edesauttavat kuntoutusyötä. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa teknologian avulla pystytään saavuttamaan erittäin hyviä tuloksia esimerkiksi halvaantuneen käden toimintakyvyn palauttamisessa. Hyvinvointiteknologia kehittyy nyt kovalla vauhdilla, ja olemmekin mukana esimerkiksi Satakunnan ammatikorkeakoulun HYVÄKSI-hankkeessa yhtenä testausympäristönä ja seuraamme alan kehitystä mielenkiinnolla.
Moniammatillista tukea koko elämänkaarelle
Tällä hetkellä tuntuu olevan valloillaan kasvava suuntaus avomuotoiseen kuntoutukseen. Laitoskuntoutusjakson ylivertaisena vahvuutena on kuitenkin eri ammattiryhmien välinen vuorovaikutus ja moniammatillinen yhteistyö. Siinä asiakas on keskiössä, ja eri ammattilaiset tekevät joustavaa yhteistyötä. Kuntoutuksen alkuaikoinahan painotus on ollut fyysisessä kuntoutuksessa, mutta nykyään moniammatillisuus tarkoittaa myös psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen huomioimista yhtä tärkeinä hyvinvoinnin osa-alueina.
Kuntoutusmäärärahoja näyttäisi suunnattavan entistä enemmän nyt myös lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointiin. Tällä tavoin suunnataan paremmin jo lapsuudesta asti kohti toimintakykyistä aikuisuutta, erityishaasteista huolimatta. Myös Kuntoutuskeskus Kankaanpään asiakaskunta on koko ajan vuosien saatossa monipuolistunut, ja nykyään kuntoutuspalvelumme ulottuvat koko elämänkaarelle 1-vuotiaasta sotaveteraaniin.
Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa on kuntoutuksen löydettävä aina uudestaan oma paikkansa – miten kehittää ihmisten voimavaroja ja luoda mahdollisuuksia osallistuvaan toimintaan tässä hetkessä. Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee taas muuttamaan kuntoutuksen asemaa ja kenttää tulevaisuudessa, mutta suunta on vielä epäselvä.
Meidän kuntoutusalan toimijoiden tahtotila on, että 100-vuotias suomi lähtee uudelle sataluvulleen mahdollisimman hyvinvoivana, toimintakykyisenä ja vahvana, jonka kansalaiset pärjäävät erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman hyvin.
Seija Noppari
kuntoutuksen ohjaaja (YAMK)